Senioriopas

Pysy ajan tasalla tapahtumista

Solnan kaupunki ja eläkeläisyhdistykset tarjoavat viikoittain yli 100 erilaista aktiviteettia senioreille. Seniorien tapaamispaikoilla käymällä ja ottamalla yhteyttä eläkeläisjärjestöihin saat tietoa tulevista aktiviteeteista. Jos käytettävissäsi on tietokone ja internet, sinulla on vielä muitakin mahdollisuuksia saada vinkkejä aktiviteeteista.

Solna.se ja facebook

Jos sinä tai joku omaisistasi on mukana facebookissa, voitte seurata Solnan kaupunkia siellä ja saada vinkkejä järjestettävistä aktiviteeteista. Voit myös saada tietoa Solnan kaupungin verkkosivuilta osoitteesta solna.se/seniortraffar

Liikunta

Kaupungin seniorien tapaamispaikoilla ja voimistelusaleissa eri puolilla kaupunkia järjestetään joka viikko erilaisia seniorien kunnon vaalimiseen tähtääviä aktiviteetteja, kuten jumppaa istuen ja seisten, intervalliharjoitteita, jumppaa ja jumppaa yli yhdeksänkymppisille. Ryhmien ohjaajina toimivat vapaaehtoiset seniorit.

Solnan kaupunki tarjoaa vuosittain Terveyshankkeen yhteistyössä Ruotsin voimistelu- ja urheilukorkeakoulun (Gymnastik- och idrottshögskolan, GIH) ja Solnan kunto- ja liikuntakeskusten kanssa. Hankkeen tavoitteena on inspiroida ihmisiä harrastamaan enemmän liikuntaa.

Kävelyretket

Solnan senioreille järjestetään joka lukukausi kymmenkunta erilaista kävelyretkeä. Kävelyretkien vetäjinä toimivat vapaaehtoiset seniorit. Kävelyretkiohjelman saa seniorien tapaamispaikoilta, verkkosivuilta solna.se/ seniortraffar ja aktivitetsguiden.nu. Kävelyretket ovat maksuttomia, ja otat omat eväät mukaan. Jos haluat toimia kävelyretken vetäjänä tai ehdottaa uusia kävelyreittejä, ota yhteyttä terveyspedagogi Frida Bergströmiin tai johonkin kävelyretkien vetäjistä: frivilligsenior@solna.se

Ystäväpalvelu

Ystäväpalvelua antavat vapaaehtoiset henkilöt, jotka voivat tulla käymään luonasi, lähteä kanssasi kävelylle, ja voitte sopia keskenänne, mitä teette yhdessä. Ystäväpalvelun käynnit ovat maksuttomia. Ystäväpalvelua pyörittävät Punainen risti ja Solnan eläkeläisyhdistykset yhteistyössä.

Yhteystiedot: 08-655 82 64, vantjanst.solna@redcross.se

Kirja tulee

Kirja tulle (Boken kommer) on palvelu niille Solnan asukkaille, jotka eivät itse pääse kirjastoon. Jos olet pitkäaikaisesti sairas tai toimintarajoitteinen, voimme lähettää sinulle kirjoja kotiin maksutta.

Jos et pysty lukemaan tavallisia painettuja kirjoja, tarjolla on suuri valikoima äänikirjoja. Solnan keskustan kirjastossa on äänikirjaosasto, josta löydät romaaneja, elämäkertoja, matkakertomuksia ja tietokirjoja.

Sinua voidaan myös auttaa, kun haluat lainata kirjoja äänikirja- ja pistekirjoituskirjastosta (Talboks- och Punktskriftsbiblioteket, TPB). Jos et itse pääse kirjastoon, voimme lähettää sinulle maksutta äänikirjoja postitse kotiisi.

Yhteystiedot: 08-746 19 00, solna.se/bibliotek

Seniorien tapaamispaikat

Tervetuloa osallistumaan seniorien tapaamispaikkojen eri aktiviteetteihin tai vain tapaamaan toisia ja juomaan kupin kahvia. Seniorien tapaamispaikat ovat avoimia kaikille ja niitä on eri puolilla Solnaa. Aktivitettiohjelman löydät seniorien tapaamispaikoilta, kaupungintalon vastaanotolta ja verkkosivuilta solna.se/seniortraffar

Eläkeläisyhdistykset

Solnassa on useampia paikallisia eläkeläisyhdistyksiä, joka ajavat eri tavoin eläkeläisten etuja ja järjestävät paljon aktiviteetteja. Halutessasi lisätietoa, katso yhteistiedot kunkin yhdistyksen kohdalta.

PRO Bergshamra-Ulriksdal

• Hillevi Sjöqvist
• hillevi.sjoqvist@hotmail.com

PRO Huvudsta

• Anders Högberg
• 08-590 87 422

PRO Råsunda

• Pär Markgren
• 073-096 64 60

SPF Brunnsviken

• Roland Bjurling
• 08-514 803 86

SPF Skytten

• Ingrid Holmberg
• 08-83 22 80

SPF Solrosen

• Bengt Norrbom
• 08-82 59 14

Yhteistyö

Vanhusfoorumi

Solnan eläkeläisyhdistykset PRO ja SPF paikallisine yhdistyksineen ovat perustaneet yhteistyöelimekseen Vanhusfoorumin. Vanhusfoorumi saa lausunnon antavana tahona esittää kantansa asioissa, jotka koskevat muutoksia, joilla on vaikutusta Solnan ikäihmisten elämään. Kyse voi olla maksujärjestelmään tehtävistä muutoksista tai uusien sääntöjen tai rutiininen käyttöön ottamisesta vanhustenhuollossa.

Yhteystieto: 08- 82 59 14

Kunnan eläkeläisneuvosto

Kunnan eläkeläisneuvosto (KPR) koostuu poliittisten puolueiden ja eläkeläisjärjestöjen edustajista: Eläkeläisten keskusjärjestö (Pensionärernas Riksorganisation, PRO) ja Ruotsin eläkeläisliitto (Sveriges Pensionärsförbund, SPF).

KPR:n tavoitteena on, että kaupunki informoi eläkeläisjärjestöjä Solnan ikäihmisille ajankohtaisista asioista ja neuvottelee niiden kanssa. Neuvosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa.

Toimintaesteasioiden neuvosto

Neuvoston tehtävänä on seurata kokonaisvaltaisesti kaupungin eri toiminta-yksiköiden toimintaa toimintaesteasioissa. Neuvosto koostuu poliitikoista ja kaupungin eri vammaisyhdistysten edustajista.

Vanhus- ja toimintarajoiteasiamies

Vanhus- ja toimintarajoiteasiamies valvoo ikäihmisten ja toimintarajoitteisten etuja heidän elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Vanhus- ja toimintarajoiteasiamiehen tehtävänä on antaa tukea tai opastusta ikäihmisten arkielämään liittyvissä asioissa.

Häneltä voi saada neuvoja ja opastusta asioissa, jotka liittyvät esteettömyyteen, asunnon sopeuttamiseen, kotipalveluun, arkipäivän aktiviteetteihin, informaatioon ym. Hänelle voi myös esittää mielipiteitä kunnan eri toimintamuodoista. Vanhus- ja toimintarajoiteasiamies ei voi muuttaa viranomaisen tekemää päätöstä. Vanhus- ja toimintarajoiteasiamiehellä on itsenäinen asema ja vaitiolovelvollisuus.

Yhteystiedot: 08-746 10 00, solna.se/kontakt

Kaatumiset ja kaatumisvammat ikääntyneiden keskuudessa ovat kasvava kansanterveysongelma. Mutta on hyviä ja yksinkertaisia keinoja, joilla voidaan ehkäistä monta turhaa onnettomuutta.

Haurastunut luusto, heikentynyt lihaksisto ja tasapaino, huonontunut näkö, sairaudet ja lääkkeet liittyvät ikääntymiseen ja ovat riskitekijöitä kaatumisille. Noin kahdeksan kymmenestä kaatuneesta ja itseään loukanneesta on yli 65-vuotiaita. Ikääntyneiden keskuudessa 75 prosenttia tapaturmista tapahtuu kotona. Johdot, irralliset matot ja
liukkaat lattiat ovat tavallisia kaatumisen aiheuttajia. Usein tapaturmia sattuu myös kiivettäessä tuolille, pallille tai porrastuolille hehkulampun vaihdon, verhojen ripustamisen, ikkunoiden pesun ym. yhteydessä.

Toimintaterapeutti voi kartoittaa suurimmat kaatumisriskit asunnossa. Missä paikoissa on johtoja, reunoja, kynnyksiä, rappuja, jotka voivat aiheuttaa tapaturman? Huono valaistus lisää kaatumisriskiä, koska näkö muuttuu iän myötä. Ikäihmiset tarvitsevat voimakkaammat kontrastit ja värit erottaakseen esineitä ympäristöstä. He tarvitsevat usein kolminkertaisen valon voimakkuuden nuorempiin verrattuna. Tehokkain keino kaatumisen välttämiseksi tai ehkäisemiseksi on olla fyysisesti
aktiivinen. Sillä on positiivinen vaikutus lihasvoimaan, tasapainoon, koordinaatiokykyyn, liikkumiskykyyn ja luustoon.

Liikunnan aloittaminen ei myöskään ole koskaan liian myöhäistä. Tutkimuksissa on osoitettu, että jopa yli 90-vuotiaat voivat parantaa lihasvoimaansa 50 – 200 prosentilla voimaharjoittelun avulla. Monen kaatumisen syynä on se, että ikääntyminen ja vähentynyt fyysinen liikunta aiheuttaa sellaisten nopeiden lihassyiden määrän vähenemistä, joita vahvistetaan juuri voimaharjoittelulla.

Korjaus- ja vahtimestaripalvelu (fixarservice)

Palvelusta yli 65-vuotiaat Solnan asukkaat saavat käytännön apua. Palvelu on maksutonta, mutta palvelun käyttäjä maksaa itse materiaalikustannukset.

Voit saada apua askareissa, joita sinun ehkä pitäisi välttää kaatumisen tai loukkaantumisen riskin vuoksi. Voit esimerkiksi saada apua verhojen ripustamisessa, hehkulamppujen vaihdossa, tavaroiden korkeille hyllyille laittamisessa ja alas ottamisessa, kevyempien tavaroiden ullakolta ja kellarista hakemisessa ja tavaroiden sinne viemisessä, kevyempien huonekalujen siirtämisessä asunnossa ja johtojen kiinnittämisessä asunnon turvallisuuden parantamiseksi.

Muista, että kotona on aina oltava toimiva palovaroitin. Korjaus- ja vahtimestaripalvelu voi auttaa palovaroittimen koehälytyksen teossa. Yksi vinkki on paristojen vaihto kerran vuodessa esimerkiksi ensimmäisenä adventtisunnuntaina.

Palvelu ei auta kotipalvelun tehtävissä, kuten siivous ja ostokset, tai tehtävissä, joista kiinteistönomistaja vastaa, esimerkiksi siitä, että asunnossa on palovaroitin, tai ammattimiehille kuuluvissa tehtävissä, kuten viemärien puhdistaminen tai sähköasennukset ja sähkölaitteiden korjaukset.

Yhteystiedot: 08-746 31 46, fixarservice@solna.se

Asunnon sopeuttaminen

Toimintarajoitteinen voi tarvita asunnon sopeuttamista voidakseen elää normaalia elämää. Voit saada Solnan kaupungilta avustusta asunnon sopeuttamiseen siten, että pääset esteettömästi asuntoon ja sieltä ulos, liikkumaan esteettömästi asunnossa ja huolehtimaan hygieniastasi.

Esimerkkejä sopeuttamistöistä ovat: kynnysten poistaminen, luiskan rakentaminen talon sisäänkäynnille, oviautomatiikan asentaminen, suihkutilan sopeuttamistyöt, liesivahdin asentaminen.

Sinulla täytyy olla toimintaterapeutilta tai muulta hoitoalan ammattilaiselta saatu todistus voidaksesi hakea asunnon sopeuttamista. Hakemuslomakkeita saa verkkosivuilta solna.se tai soittamalla numeroon 08-746 10 00.

Ennaltaehkäisevä kotikäynti 80 tai 90 vuotta täyttäville

Tarjoamme kaikille, joilla ei ole kotipalvelua, kotikäynnin sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät 80 tai 90 vuotta. Kotikäynnillä saa tietoa kaupungin tarjoamista palveluista ja aktiviteeteista.

Toimintaterapeutti tulee kotikäynnille ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa keskustelemaan siitä, miten tulet toimeen kotona. Hän voi myös tehdä tasapainotestin, kartoittaa riskitekijät kaatumisvammojen välttämiseksi sekä antaa tietoa apuvälineistä.

Sinulle soitetaan sinä vuonna, jonka aikana täytät 80 tai 90 vuotta, ja sovitte tapaamisajan. Tullessaan käynnille toimintaterapeutti todistaa henkilöllisyytensä Solnan kaupungin henkilökortilla. Kotikäynti on tietysti täysin vapaaehtoinen. Se on maksuton ja toimintaterapeutilla on vaitiolovelvollisuus.

Turvahälytin

Turvahälyttimellä saat yhteyden henkilökuntaan kaikkina vuorokauden aikoina. Haet sitä lomakkeella, jonka saat verkkosivuilta solna.se/trygghetslarm. Voit myös tilata lomakkeen yhteyskeskuksesta soittamalla numeroon 08-746 10 00.

Hälyttimen toiminta

Turvahälytin on palvelu, joka parantaa kotisi turvallisuutta. Voit kutsua apua paikalle, jos olet kaatunut tai tarvitset apua odottamattomassa tilanteessa. Turvahälytin on kaiutinpuhelin, joka kytketään asuntoosi ja joka toimii yhdessä hälytysnapin kanssa, jota pidät ranteessa/kaulassa vuorokauden ympäri.

Hälytät painamalla hälytysnappia. Hälytys menee hälytyskeskukseen, jossa vastataan puheluihin vuorokauden ympäri. Kun henkilökunta vastaa, voit puhua heidän kanssaan kaiutinpuhelimella. Jos et voi vastata puheluun, hälytyspartio saapuu kotiisi.

Asuntosi avaimet

Turvahälyttimen asennusta varten asuntosi avaimet noudetaan sinulta asunnostasi. Tarkista, että avaimet toimivat ennen kuin luovutat ne. Kun avaimet on luovutettu, hälytysteknikko ottaa kolmen arkipäivän kuluessa yhteyttä sinuun varatakseen asennusajan.

Tietoa turvahälyttimestä tai hakemuksesta saa yhteyskeskukselta puhelimitse 08-746 10 00 tai verkkosivuilta solna.se/trygghetslarm

Digitaaliset lukonvääntimet

Solnan asukkaat, joille on myönnetty kotipalvelua, turvahälytin ja apua öisin, saavat asuntonsa oven ulko-oven sisäpuolella olevan lukon vääntimen tilalle digitaalisen lukon vääntimen. Tekniikka on todettu hyväksi ja sitä käytetään jo noin kymmenessä muussa kunnassa.

Digitaaliset lukonvääntimet – näin ne toimivat

• Kotipalvelun, Turvahälytinyksikön ja Yöpartioyksikön henkilöstö käyttää erityistä virkapuhelinta oven avaamiseen ja lukitsemiseen.
• Paristokäyttöinen lukonväännin asennetaan oveen sen sisäpuolelle. Lukonväännin ei ole näkyvissä ulkopuolelta.
• Käytät itse omaa tavallista avaintasi aivan samalla tavalla kuin aikaisemminkin avatessasi ja lukitessasi oven.
• Vain toimivaltainen henkilöstö saa käyttää virkapuhelinta.
• Kotivakuutuksesi on voimassa aivan samoin ehdoin kuin aikaisemminkin.

Työtä avainjärjestelmän vaihtamiseksi digitaaliseen lukkojärjestelmään jatketaan. Avaimet täytyy jättää kotipalvelun henkilökunnalle myös jatkossa niin kauan, kunnes työ on saatu päätökseen.

Pysäköintilupa

Pysäköintiluvan avulla henkilöt, joilla on erityisen suuria kävelyvaikeuksia, voivat pysäköidä auton lähemmäs matkakohdetta. Sinun täytyy olla väestökirjoilla Solnasssa voidaksesi hakea pysäköintilupaa kunnalta.

Kuka voi saada pysäköintiluvan?

Oikeus pysäköintilupaan määräytyy kävelykyvyn perusteella. Henkilöillä, jotka käyttävät pyörätuolia tai joilla on vaikeuksia liikkua jalkaisin, voi olla oikeus pysäköintilupaan.

Liikuntaesteiselle, joka ei itse aja autoa, myönnetään pysäköintilupa ainoastaan erityisen painavien syiden perusteella.

Mitä sääntöjä pysäköintilupiin sovelletaan?

Lupa on voimassa liikuntaesteisille varatuilla pysäköintipaikoilla – kaduilla ja teillä, joilla pysäköinti on kielletty liikennemerkillä. Lisätietoa voimassaolosta ja säännöistä annetaan myönnetyn luvan yhteydessä.

Jos sinulla kysyttävää pysäköintiluvasta, voit kääntyä kaupungin yhteyskeskuksen puoleen, puh. 08-746 10 00.

Kuljetuspalvelu

Sinulla voi olla oikeus kuljetuspalveluun, jos sinun on vaikea liikkua omatoimisesti tai matkustaa julkisilla kulkuvälineillä. Käyttäessäsi kuljetuspalvelua matkustat tavallisella taksilla. Useimmiten matkustat yhdessä jonkun muun tai muutaman muun henkilön kanssa.

Miten saan kuljetuspalvelua?

Kuljetuspalvelun saaminen edellyttää pysyvää toimintarajoitetta. Et voi saada kuljetuspalvelua, jos sinulla on tilapäinen toimintarajoite. Lääkärin täytyy vahvistaa kuljetuspalvelun tarpeesi erityisellä lääkärintodistuksella.

Lääkäri lähettää todistuksen osoitteeseen:

• Solna stad
• Omvårdnadsförvaltningen, Avdelningen för myndighetsutövning
• 171 86 Solna

Kun hoivahallinto on saanut lääkärintodistuksen, sinulle lähetetään kotiosoitteeseen hakemuslomake täytettäväksi. Varaa tällöin aika Solnan kaupungin kuljetuspalveluasioiden käsittelijän vastaanotolta.

Valtakunnallinen kuljetuspalvelu

Jos sinulla on pysyvä toimintarajoite ja olet väestökirjoilla Solnassa, sinulla voi olla oikeus valtakunnalliseen kuljetuspalveluun matkustaessasi vapaa-ajalla Tukholman läänin kuljetuspalvelualueen ulkopuolella.

Sinulla voi olla oikeus valtakunnalliseen kuljetuspalveluun matkustaessasi Tukholman läänin kuljetuspalvelualueen ulkopuolella, jos:

• olet väestökirjoilla Solnan kaupungissa
• et toimintarajoitteen vuoksi voi tehdä matkaa normaalein matkakustannuksin julkisilla kulkuvälineillä tai ilman saattajaa
• matka on virkistysmatka tai vapaa-ajan matka tai muu yksityisluonteinen matka
• matka tehdään Ruotsissa, mutta Tukholman läänin ulkopuolella
• matka tehdään julkisilla kuljetusvälineillä yhdessä saattajan kanssa tähän tarkoitukseen erityisesti sovitetulla ajoneuvolla tai taksilla
• matkaa ei kustanneta julkisilla varoilla (toinen kunta, maakäräjät, valtio ym.)
• toimintakykysi arvioidaan olevan rajoittunut vähintään 6 kuukauden ajan ja se voidaan vahvistaa lääkärintodistuksella.

Jos valtakunnallista kuljetuspalvelulupaa hakeva tarvitsee saattajan itse matkan aikana, voidaan lupaan sisällyttää myös saattaja.

Miten haen valtakunnallista kuljetuspalvelua?

Valtakunnallista kuljetuspalvelua ei myönnetä tavanomaisena määräaikaisen lupana, vaan sitä on haettava kullekin matkalle erikseen. Haet valtakunnallista kuljetuspalvelua lähettämällä lomakkeen valtakunnallisten kuljetuspalveluasioiden käsittelijälle. Muista tehdä hakemus hyvissä ajoin ennen matkaa. Käsittelyaika on yleensä kolme viikkoa, mutta suurten pyhien edellä esiintyy yleensä ruuhkaa ja monen lähdön matkaliput on myyty loppuun, joten tee hakemus erityisen hyvissä ajoin.

Valtakunnallista kuljetuspalvelua myönnetään tarpeiden perusteella halvimmalla mahdollisella tarkoitukseen soveltuvalla kulkuvälineellä matkustamista varten. Valtakunnallisen kuljetuspalvelun kustannus (omavastuumaksu) vastaa tavanomaisia matkakustannuksia julkisilla kulkuvälineillä.

Hakemuslomakkeen ja lisätietoa saat verkkosivuilta solna.se/riksfardtjanst. Voit myös soittaa numeroon 08-746 10 00 saadaksesi lisätietoa ja lomakkeen.

Jos tarvitset kotipalvelun apua esimerkiksi henkilökohtaisessa hoivassa, palveluissa tai tuessa ulkoilun yhteydessä, voit hakea sosiaalipalvelulain mukaista apua (bistånd) voidaksesi avun turvin elää mahdollisimman itsenäistä elämää.

Saadaksesi oikeuden sosiaalipalvelulain mukaiseen apuun sinulla on oltava tarpeita, joita ei voida tyydyttää muulla tavoin. Jos joku läheisistäsi ottaa yhteyttä avuntarpeenkäsittelijään ja ilmoittaa, että tarvitset apua, otamme yhteyden sinuun. Tukitoimet ovat vapaaehtoisia ja vain sinä itse tai laillinen edustajasi voi hakea niitä.

Saatuaan hakemuksesi avuntarpeenkäsittelijä selvittää, arvioi tarpeet sekä tekee päätöksen siitä, mitä apua voit saada sosiaalipalvelulain nojalla. Maksat saamastasi avusta maksun, joka määräytyy tulojesi perusteella.

Yksinkertaistettu hakemus yksinkertaisemmasta avusta

Voit hakea kotipalvelua yksinkertaistetulla hakumenettelyllä, jos olet yli 65-vuotias ja tarvitset apua palvelutoimissa. Se merkitsee sitä, että ilmoitat avuntarpeesi e-palvelun ”förenklad ansökan”-hakemuksella tai ”Förenklad ansökan om serviceinsatser”- lomakkeella. Voit myös soittaa yhteyskeskuksen numeroon 08-746 10 00, kun tarvitset lisätietoa tai haluat pyytää lomakkeen postittamista kotiosoitteeseesi.

Palveluja voivat olla esimerkiksi kauppaostokset, siivous, pyykinpesu ja apteekissa asioiminen. Jos haluat laaja-alaisempaa apua, sinun täytyy tehdä perinteinen hakemus.

Perinteinen hakemus laaja-alaisemmasta avusta

Jos tarvitset päivittäistä apua esimerkiksi henkilökohtaisessa hoivassa ja aterioiden yhteydessä, ota yhteyttä avuntarpeenkäsittelijään, joka selvittää avun tarpeesi. Teet hakemuksen e-palvelun kautta ”Traditionell ansökan”-hakemuksella tai lomakkeella taikka yhteyskeskuksen kautta puhelimitse 08-746 10 00.

Kun olet lähettänyt hakemuslomakkeen, avuntarpeenkäsittelijä yhteyttä sinuun saatuaan hakemuksesi ja sovitte ajan henkilökohtaiselle tapaamiselle. Voit ottaa jonkun mukaasi tapaamiselle, esimerkiksi ystävän tai omaisen. Keskustelun aikana avuntarpeenkäsittelijä saa kuvan tarpeistasi ja tilanteestasi. Avuntarpeenkäsittelijä tekee selvityksen ja ns. avuntarvepäätöksen eli päättää, mitä tukea olet oikeutettu saamaan. Saat kirjallisen päätöksen. Jos hakemus hylätään, voit valittaa päätöksestä. Valitus tule tehdä kolmen viikon kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Mikäli tarpeesi muuttuvat, voit milloin tahansa tehdä uuden hakemuksen tai lopettaa avun.

Jos olet sairaalassa hoidettavana ja tarvitset apua kotipalvelulta kotiin tultuasi, sairaalasta lähetetään kirjaamisviesti kunnalle. Avuntarpeenkäsittelijä ottaa sinuun yhteyttä puhelimitse, videolinkin välityksellä tai tapaamalla sinut henkilökohtaisesti, jotta voit tehdä hakemuksen.

Valitse kotipalvelun suorittaja

Kun olet saanut avuntarvepäätöksen, voit valita kotipalvelun suorittajan niiden palvelujensuorittajien joukosta, joiden kanssa Solnan kaupunki on solminut sopimuksen. Suorittajan voi vaihtaa, jos ei ole tyytyväinen. Jos suorittajan valinta tuntuu vaikealta, voit pyytää avuntarpeenkäsittelijää auttamaan sinua. Jos et itse valitse suorittajaa, saat suorittajan avuntarpeenkäsittelijän vuorojärjestyslistan mukaan.

Yöpartio

Solna n kaupungin yöpartio vastaa avuntarvepäätöksen saaneiden avusta öisin vuoden kaikkina päivinä. Tarvitessasi valvontaa tai henkilökohtaista hoivaa avuntarpeenkäsittelijäsi voi myöntää sitä sinulle. Yöpartiolla on kolme tiimiä, joilla kullakin on omat maantieteelliset alueensa.

Kun sinulle myönnetään yöapua, sinun täytyy hyväksyä digitaaliset lukonvääntimet sekä luovutettava avaimet asuntoosi ja porttiin ennen kuin apu voidaan käynnistää.

Haet yöapua avuntarpeenkäsittelijältä.

Yöpartion tehtävien suorittamisesta vastaa Humaniora vård och omsorg.

Omaiset ovat tärkeä voimavara pitkäaikaisesti sairaalle, ikääntyneelle tai
toimintarajoitteiselle ihmiselle. Omaisella ei tässä yhteydessä tarkoiteta vain aviopuolisoa,
avopuolisoa, vaan myös esimerkiksi lasta, lapsenlasta, ystävää tai naapuria.

Omais- ja dementiatiimi

Solnan kaupungissa on omais- ja dementiatiimi, joka tarjoaa omaisille yksilöllisiä keskusteluja ja neuvontaa, luentoja ja koulutusta. Omais- ja dementiatiimissä on omaiskonsulentti, dementiakoordinaattori, jolla on sairaanhoitajan pätevyys ja toimintaterapeutti. Omais- ja dementiatiimin antama tuki on maksutonta eikä sen saamiseen vaadita avuntarvepäätöstä.

Lomitus

Omaistaan hoitava voi saada kotipalvelulta lomitusta kotona ennalta sovittuina aikoina.

Päivätoiminta

Päivätoiminta on sosiaalista toimintaa niille, jotka tarvitsevat virikkeitä ja toimintojen harjoittelua, ja se vähentää samalla omaishoitajan kuormitusta. Tarjolla on myös päivätoimintaa, joka on sovitettu henkilöille, joilla on dementiasairaus. Lue lisää päivätoiminnasta seuraavalta sivulta.

Lyhytaikaispaikka ja vuorotteluhoito

Jos omaishoitajan tarvitsee levätä jonkin aikaa, voi hoidettava saada lyhytaikaispaikan asuntolasta. Mikäli lomitusta tarvitaan säännöllisemmin väliajoin, tarjolla on vuorotteluhoitoa, jolloin hoidettava asuu kaksi viikkoa kerrallaan asuntolassa. Lue lisää lyhytaikaispaikasta ja vuorotteluhoidosta sivulta 19.

Päivätoiminta, lyhytaikaispaikka ja vuorotteluhoito ovat maksullisia palveluja ja niitä haetaan avuntarpeenkäsittelijän kautta. Ota yhteyttä avuntarpeenkäsittelijään puhelimitse 08-746 10 00. Lomakkeen tarveharkintaisten tukitoimien hakemista varten saa verkkosivuilta solna.se/aldreomsorg

Muut yhteystiedot omaisille

Anhörigas riksförbund

www.ahrisverige.se, 0340-154 40

Nationellt kompetenscentrum Anhöriga

www.anhoriga.se, 0480-41 80 20

Alzheimerföreningen

www.alzheimerforeningen.se, 020-73 76 10

Demensförbundet

www.demensforbundet.se, 08-658 99 20

Neurologiskt Handikappades Riksförbund

www.neuro.se, 08-677 70 10

Strokeforbundet

www.strokeforbundet.se, 08-721 88 20

Reumatikerforbundet

www.reumatikerforbundet.org, 08-505 805 00

Hjärt- och lungsjukas riksförbund,

www.hjart-lung.se, 08-556 06 200

Svenska diabetesförbundet

www.diabetes.se, 08-564 821 00

Svenskt demenscentrum

www.demenscentrum.se, 08-690 58 00

Päivätoiminta on sosiaalista toimintaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä sosiaalinen eristäytyminen ja se voi samalla vähentää omaisten kuormitusta. Voidaksesi osallistua päivätoimintaan sinun tulee hakea sitä avuntarpeenkäsittelijältä.

Toimintakykyä ylläpitävä päivätoiminta

Solnassa on kolme päivätoimintayksikköä – Berga, Hallenin Örtagården ja Skoga – joiden tavoitteena on antaa tukea ja virikkeitä selviytyäksesi paremmin arkielämän toiminnoista kotonasi. Toimintakykyä ylläpitävään toimintaan kuuluu sekä vapaata että ohjattua toimintaa, joka sisältää sosiaalisia aktiviteetteja ja jonkin verran harjoittelua. Edestakaiset matkat asunnon ja toimintayksikön välillä sisältyvät maksuun.

Päivätoiminta dementiaa sairastaville

Solnassa on kolme päivätoimintayksikköä, jotka soveltuvat dementiaa sairastaville: Gläntan, Lärkan ja Lyktan.

Toimintaan sisältyy sekä vapaata että ohjattua toimintaa, jonka tarkoituksena on antaa mielekästä sisältöä osallistujien päivään ja elvyttää heidän muistitoimintojaan. Edestakaiset matkat asunnon ja toimintayksikön välillä sisältyvät maksuun.

Yhteystieto: 08-746 10 00

Joskus asunto saattaa tarvita sopeuttaa siinä asuvan tarpeita vastaavasti. Mikäli sopeuttaminen ei riitä, tällöin toinen asumismuoto voi tulla ajankohtaiseksi.

Asunnon vaihtamistarve saattaa ilmaantua eri syistä ja elämän eri vaiheissa. Ikääntyneillä kyse voi olla esimerkiksi siitä, että he eivät pääse liikkumaan asunnossaan esteettömästi tai asunnon koko ei ole enää sopiva. Näissä tapauksissa henkilön edellytetään järjestävän asumisensa itse ja muuttavan sopivampaan asuntoon taloyhtiönsä asuntokannan puitteissa.

Asunnon sopeuttaminen

Jos sinulla on jokin toimintaeste ja tarvitset asuntosi sopeuttamista tarpeitasi vastaavaksi, voit hakea kunnalta asunnonsopeuttamisavustusta.

Kiinteistön korjaustyöt ja putkiremontti

Kiinteistössä voidaan joutua tekemään putkiremontti, jonka aikana asuminen saattaa hankaloitua ja korjaustyöt saattavat aiheuttaa häiriöitä jonkin aikaa. Kunta ei vastaa väliaikaisen asunnon järjestämisestä, vaan se on järjestettävä itse yhdessä vuokraisännän ja omaisten kanssa tai muulla tavalla. Tämä koskee kaikkia niin omakotitalossa, asumisoikeusasunnossa kuin vuokra-asunnossakin asuvia.

Senioriasunnot yli 65-vuotiaille

Jos olet 60-vuotias tai vanhempi ja väestökirjoilla Solnassa, voit ilmoittautua senioriasuntojonoon. Senioriasunnot jaetaan hakijoiden kesken jonotusajan perusteella ilman etusijaoikeutta. Asuntosäätiö Signalisten vastaa seniorijonosta. Senioriasunnossa asuminen merkitsee ainoastaan asunnon vuokraamista, vuokraan ei sisälly mitään erityistä palvelua, mutta voit hakea kotipalvelua ja turvahälyttimen.

Hoito- ja hoiva-asuminen

oito- ja hoiva-asunto voi olla vaihtoehto sinulle, joka tarvitset huolenpitoa vuorokauden ympäri eikä hoivan ja turvallisuuden tarpeitasi voida tyydyttää omassa kodissasi. Muutto hoito- ja hoiva-asuntoon edellyttää, että tarvitset laaja-alaista tukea kaikkina vuorokauden aikoina. Asuntarpeenkäsittelijä arvioi avuntarpeesi. Solnassa hoito- ja hoiva-asunnot on profiloitu eri ryhmille, jotta asukkaat voisivat jatkaa heitä kiinnostavaa harrastustoimintaa. Asunnossa on yksi huone, minikeittiö sekä kylpyhuone ja suihku. Saman kerroksen asunnoilla on yhteinen ruokasali ja olohuone. Kalustat asunnon itse sänkyä ja yöpöytää lukuun ottamatta, ne sisältyvät vuokraan.

Lyhytaikaisasuminen

Lyhytaikaisasunnot on tarkoitettu laaja-alaista apua tarvitseville henkilöille, jotka eivät tilapäisesti voi apua kotonaan. Kyse voi olla siitä, että sinua hoitava läheinen tarvitsee lomitusta jonkin aikaa. Lyhytaikaispaikkaa ei ole tarkoitettu sairauden jälkeiseen kuntoutukseen. Lyhytaikaisasuntojen yhteydessä on henkilökuntaa vuorokauden ympäri.

Vuorotteluasuminen

Tarvittaessa säännöllistä lomitusta, tarjolla on vuorotteluasumista, mikä merkitsee sitä, että apua ja tukea tarvitseva henkilö asuu vuorotellen kaksi viikkoa kotona ja kaksi viikkoa vuorotteluasumispaikassa.

Hoito- ja hoiva-asuntoa, lyhytaikaisasuntoa ja vuorotteluasumispaikkaa haetaan avuntarpeenkäsittelijän luona. Tarkempaa tietoa asumisesta on esitteessä ”Boendeguiden” (Asumisopas) ja verkkosivuilla solna.se

Pitkäaikaiset sairaudet tai toimintarajoitteet, joilla on vaikutusta päätösten tekoon, voivat vaikeuttaa esimerkiksi laskujen maksamista ja asioimista viranomaisten kanssa. Jos kukaan läheisistä ei voi auttaa näiden asioiden hoitamisessa, voi uskotun miehen tai edunvalvojan määrääminen joissakin tapauksissa tulla ajankohtaiseksi.

Uskottu mies

Täysi-ikäinen henkilö, joka terveydentilansa vuoksi tarvitsee apua taloudellisten asioiden hoidossa ja etujensa valvomisessa, voi hakea käräjäoikeudelta uskotun miehen määräämistä. Hakemuksen voivat tehdä myös lähiomaiset. Jos joku muu, kuten kaukainen sukulainen, naapuri tai sosiaalipalvelun työtekijä haluaa ilmoittaa tarpeesta,
hän voi tehdä ilmoituksen yliholhouslautakunnalle.

Uskotun miehen saamiseksi vaaditaan, että heikentynyt terveydentila vaikuttaa henkilön kognitiivisiin toimintoihin ja päätöstentekokykyyn. Sen syynä voi olla esimerkiksi dementiasairaus, psyykkinen häiriö tai joku vastaava tila. Koska uskotun miehen määrääminen on apua tarvitsevalle vapaaehtoista, on hänen annettava siihen suostumus, edellyttäen, että hän kykenee ilmaisemaan tahtonsa.

Edunvalvoja

Jos uskotun miehen määräämien ei ole riittävä toimenpide päämiehen avuntarpeisiin, voidaan käräjäoikeudelta hakea edunvalvojan määräämistä. Edunvalvojan saamiseksi vaaditaan, että henkilö ei kykene huolehtimaan itsestään ja/tai omaisuudestaan.

Edunvalvojalla ja uskotulla miehellä on käytännössä samat tehtävät. Erona on se, että uskotun miehen määrääminen on apua tarvitsevalle vapaaehtoista, kun taas edunvalvojan määrääminen on pakkotoimenpide. Edunvalvojan saava menettää oikeustoimikelpoisuutensa ja kelpoisuutensa solmia sitovia sopimuksia, kun taas uskotun miehen saava säilyttää oikeustoimikelpoisuutensa.

Kevyempien vaihtoehtojen periaate

Ennen uskotun miehen tai edunvalvojan määräämistä käräjäoikeus selvittää, voiko henkilö saada apua muulla, kevyemmällä tavalla.

Jos henkilö kykenee solmimaan sopimuksia omatoimisesti, tällöin yleensä riittää, että hän valtuuttaa jonkun luottamansa henkilön toimimaan puolestaan. Yleinen valtakirja on täysiarvoinen vaihtoehto uskotulle miehelle ja edunvalvojalle

1. heinäkuuta 2017 lähtien omaisilla on myös hyvät edellytykset auttaa ns. omaisten toimivallan nojalla. Omaisten toimivallan nojalla omainen voi henkilön puolesta esimerkiksi maksaa laskuja, ottaa kotivakuutuksen, hakea avustuksia ja ostaa määrättyjä tavaroita. Hän voi myös hakea tukitoimia, kuten kotipalvelua ja ilmoittaa hoito- ja hoiva-asunnon tarpeesta. Omainen ei sitä vastoin saa ostaa tai myydä kiinteistöä tai
asumisoikeusasuntoa, ostaa osakkeita, antaa lahjoja tai käräjöidä tuomioistuimessa.

Tulee myös selvittää, onko henkilö aikaisemmin laatinut ns. tulevaisuusvaltakirjan. Tulevaisuusvaltakirjassa yksityinen henkilö määrää henkilön, joka tulevaisuudessa toimii hänen edustajanaan, kun hän ei itse enää kykene tekemään päätöksiä.

Ota yhteyttä yliholhoojan kansliaan: puh. 08-746 10 00.

Löydä tarvitsemasi hoitopalvelut

Hoito-opas (Vårdguiden) 1177 on käytettävissä sekä internetin että puhelimen kautta. Kotisivulta www.1177.se saa terveydenhoitoon, sairauksiin, tutkimuksiin ja hoitoihin liittyvää tietoa ja neuvontaa. Löydät kaikkien Tukholman läänin terveyspalvelujen tarjoajien osoitteet, puhelinnumerot ja aukioloajat. Soittamalla numeroon 1177 saat sairaanhoitoneuvoja kokeneilta sairaanhoitajilta. He voivat esimerkiksi auttaa, jos olet epävarma siitä, pitäisikö sinun hakeutua hoitoon vaivojesi vuoksi, sekä kertoa, kenen puoleen sinun tulee kääntyä.

Apuvälineet

Tarvitessasi kotona apuvälineitä, kuten rollaattoria tai wc-istuimen koroketta, sinun tulee kääntyä maakäräjien perusterveydenhuollon puoleen. Ota ensisijaisesti yhteyttä omaan terveyskeskukseesi apuvälineasioissa. Voit myös ottaa yhteyttä perusterveydenhuollon
kuntoutusyksikköön.

Jos asut erityisasunnossa, kunta vastaa siitä, että saat määrättyjä apuvälineitä. Ota yhteyttä erityisasuntolan toiminnanjohtajaan saadaksesi lisätietoa.

Kuntoutus

Kuntoutus voi olla tarpeen sairauden tai loukkaantumisen jälkeen. Maakäräjät ovat ensisijaisesti vastuussa loukkaantumisen tai sairauden jälkeisestä kuntoutuksesta. Ota yhteyttä Vårdguiden-hoito-oppaaseen tai puhu lääkärisi kanssa, jos tarvitset kuntoutusta.

Kotisairaanhoito

Sinua voidaan tarvittaessa hoitaa kotona. Hoitoa voivat antaa lääkärit, sairaanhoitajat tai muu henkilökunta. Kotisairaanhoito voi olla tilapäistä tai vaihtoehto sairaala-hoidolle. Jos sinulla on parantumaton sairaus, voit valita kotihoidon saattohoitona.

Kotisairaanhoitoon voi sisältyä esimerkiksi haavasidosten vaihto, apu pistosten ottamisen yhteydessä, näytteenotto ja lääkitys. Siihen voidaan kuitenkin myös sisällyttää vaativampaa erikoissairaanhoitoa, jota muutoin annetaan sairaalassa. Kotisairaanhoito on maksutonta, ja omalääkärisi päättää, onko sinulla sen tarvetta.

Suun terveydentilan arviointi

Kaikki, jotka saavat kunnalta laaja-alaisempia hoivapalveluja, esimerkiksi kotipalvelua kolme kertaa päivässä ja yövalvontaa, ovat oikeutettuja suun terveydentilan arviointiin ja välttämättömään hammashoitoon. Suun terveydentilan arviointi tapahtuu siten, että hammashygienisti tulee kotikäynnille kerran vuodessa arvioimaan potilaan suun terveydentilan ja antamaan ohjeita potilaalle ja/tai häntä hoitavalle henkilökunnalle. Maakäräjät maksavat suun terveydentilan arvioinnin.

Hammashoito

Joillakin ikääntyneillä, sairailla tai toimintaesteisillä on oikeus saada maakäräjiltä taloudellista tukea hampaiden hoitoon. Välttämättömään hammashoitoon tarvitaan kunnan avuntarpeenkäsittelijältä saatu hammashoitotukitodistus.

Sinulla on oikeus taloudelliseen tukeen, jos:

• tarvitset jatkuvasti laaja-alaista hoitoa ja hoivaa ja asut erityisasunnossa tai saat hoitoa ja hoivaa kotonasi.
• Kuulut eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta säädetyn lain (LSS) piiriin.

Taloudellinen tuki kattaa:

• Hammaslääkärin tai hammashygienistin henkilökohtaisesti suorittaman perustutkimuksen kotikäyntinä.
• Hammashoidon, jota tarvitset pystyäksesi syömään, esimerkiksi hammasproteesit ja henkilökohtaisen tarpeen mukaiset hammashoidon apuvälineet.

Terveyskeskus

Terveyskeskuksissa, eli omalääkärien vastaanotoilla, hoidetaan sekä aikuisia että lapsia, joiden sairaudet ja vaivat eivät ole akuutteja eivätkä hengenvaarallisia. Kyse voi olla esimerkiksi kurkkukivusta, lapsen korkeasta kuumeesta, virtsatietulehduksesta, allergiasta, huimauksesta, selkäkivusta tai kroonisista sairauksista, kuten diabeteksesta.

Jos omalääkärisi terveyskeskuksessa katsoo sinun tarvitsevan erityissairaanhoitoa, hän ohjaa sinut erikoislääkärin vastaanotolle – saat lähetteen.

Terveyskeskukset ovat avoinna arkipäivisin päiväsaikaan neuvontaa ja käyntejä varten. Jotkut terveyskeskukset ovat avoinna myös iltaisin. Varaat ajan soittamalla vastaanotolle tai tekemällä ajanvarauksen Vårdguiden-hoito-oppaan e-palvelun Mina vårdkontakter (Omat hoitoyhteyteni) välityksellä.

Tarvitessasi pikaista apua esimerkiksi haavan hoidossa voit mennä terveyskeskukseen ilman ajanvarausta. Tällöin sinua autetaan mahdollisimman pian.

Neuvontaa terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa verkossa ja puhelimitse: 1177 Verkkosivujen www.1177.se välityksellä tai soittamalla numeroon 1177 saat kaikkina vuorokauden aikoina yhteyden sairaanhoitajiin sekä tietoa siitä, minkä tahon puoleen sinun tulee kääntyä. He voivat auttaa sinua, jos sinulla on esimerkiksi kuntoutukseen tai terveyskeskuksiin liittyvää kysyttävää.

FASS (lääkevalmistetiedot) www.fass.se tai puh. 0771-46 70 10.